126. “Opin, että mun ei tarvi selviytyä yksin” - Anna-Riitta Partanen ja Sanna Ristkari

Draamakasvatus nähdään koulussa usein leikillisenä ja toiminnallisena työtapana, mutta sen merkitys ulottuu paljon pintaa syvemmälle. Draaman kautta harjoitellaan vuorovaikutusta, tunnetaitoja ja toisten huomioon ottamista – taitoja, jotka ovat keskeisiä niin oppimisessa, hyvinvoinnissa kuin osallisuuden kokemuksessa.Perusopetuksessa draamakasvatus voi tarjota tilan, jossa jokainen oppilas tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään, ja jossa ryhmä rakentuu turvalliseksi yhteisöksi. Tässä keskustelussa pysähdymme pohtimaan, millä tavoin draamakasvatus tukee lasten ja nuorten kasvua, oppimista ja toimijuutta koulun arjessa.

Koulu Podcast hyppää korkeakouluopiskelijoiden maailmaan. Koulu Podcast x VETO on kolmiosainen yhteisprojekti TAMKin opiskelijoiden kanssa.Koulu Podcast x VETOn ensimmäisessä jaksossa keskustellaan ryhmätöistä, palautteen antamisesta ja niiden merkityksestä opiskelussa sekä työelämässä.Millaisia kokemuksia ryhmätöistä on, mitä niissä opitaan ja miksi yhdessä tekeminen on tärkeä osa osaamisen kehittymistä?Mitä tarkoittaa MOTOROLA ja kuinka sitä hyödynnetään palautteen antamisessa?Jaksossa pohditaan myös ryhmätyöskentelyn haasteita ja onnistumisen edellytyksiä sekä sitä, millaisia taitoja ryhmässä toimiminen meille opettaa.Jakso on tuotettu yhteistyössä Verkostoissa oppimisen ja osaamisen tutkinto-ohjelman opiskelijoiden kanssa.Keskustelussa ovat Koulu Podcastin Ali Kupiainen sekä ensimmäisen vuoden VETO-opiskelijat Noora Miettinen ja Unna Kyllönen.

Koulu Podcastin vieraana on Jenna-Riia Oldenburg, johtava konsultti, jonka kanssa keskustelemme korkeakoulutuksen, työelämän ja yhteisöllisen oppimisen välisestä suhteesta. Jaksossa pohdimme, mitä korkeakoululta oikeastaan odotetaan tänä päivänä ja millaisia valmiuksia opiskelijat tarvitsevat siirtyessään työelämään.Miksi korkeakoulussa puhutaan tiimityöstä, vuorovaikutuksesta ja innovaatioista, mutta opiskelu näyttäytyy monelle yksilösuorituksena? Miten opiskelija oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan, ryhmästään ja yhteisestä tekemisestä?Keskustelemme myös siitä, miten yhteisöllisyys tukee oppimista, miksi palautteen antaminen ja vastaanottaminen ovat keskeisiä työelämätaitoja sekä millaisissa tilanteissa todellinen oppiminen syntyy. Entä miten lähikehityksen vyöhyke auttaa ymmärtämään oppimista ja kasvua kohti asiantuntijuutta?Millaisia valmiuksia asiakkaiden kanssa työskentely, yhteistyö ja vastuunkanto edellyttävät nykyisessä työelämässä? Riittääkö pelkkä asiantuntemus, jos vuorovaikutus ja yhteinen ajattelu eivät toimi?

Tässä jaksossa vieraana on psykologi ja temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen. Keskustelemme siitä, miten suomalainen koulu kohtelee erilaisia lapsia, miksi oppimistulokset eriytyvät ja kuinka koulusta voitaisiin rakentaa aidosti tasa-arvoisempi kaikille temperamentista riippumatta. Puhumme myös opettajan roolista, arvioinnin oikeudenmukaisuudesta, ujojen ja hiljaisten lasten vahvuuksista sekä siitä, mikä on koulun tärkein kasvatustehtävä. Lisäksi keskustelemme kotitalousoppiaineen merkityksestä nykyajan koulussa ja arjen taitojen opettamisesta.

Tässä Koulupodcastin jaksossa kuullaan OAJ:n koulutuspolitiikan johtajan Nina Lahtisen sekä johtavan erityisasiantuntija Katri Korolaisen ajatuksia Suuren kasvukeskustelun herättämistä ajatuksista.Suuri kasvukeskustelu (https://www.oaj.fi/tavoitteemme/suuri-kasvukeskustelu/) kokosi 31.3.2026 keskeiset politiikan, koulutuksen, yritysmaailman, kulttuurin, tieteen ja sivistyksen vaikuttajat tärkeiden tulevaisuusteemojen äärelle keskustelemaan siitä, kuinka voisimme luoda lapsille ja nuorille toivoa paremmasta tulevaisuudesta, mikä on koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys toivon tuojana sekä mikä on koulutuksen rooli kestävän hyvinvoinnin ja kasvun rakentamisessa koko Suomelle?Suuren kasvukeskustelun järjestivät yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry.

Tässä jaksossa tutustutaan Eduskunnan kanslian demokratiakasatuksen asiantuntija Mikko Tujulan johdolla Nuorten parlamenttiin.

Tässä jaksossa puhumme harrastamisesta – mutta erityisesti osallisuudesta sekä vaikutuksesta hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen ja harrastustarjonnan monipuolisuuteen. Harrastamisen Suomen malli lähtee ajatuksesta, että jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus mieluiseen ja maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Sanomme, että lapset ja nuoret itse tietävät parhaiten, mikä heitä kiinnostaa ja innostaa – kuinka heidän äänensä kuuluu, kun harrastustoimintaa suunnitellaan ja toteutetaan? Jaksossa vieraana Espoon harrastuspolusta vastaava erityisasiantuntija Kimmo Sillanmikko.

Opetussuunnitelmien perusteiden muutokset koskien liikunnallisen elämäntavan edistämistä astuvat voimaan elokuussa 2026 ja sitä ennen jokaisen opetuksenjärjestäjän tulee paikallisissa opetussuunnitelmissaan kuvata, kuinka liikunnallista elämäntapaa edistetään. Mitä liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa? Mikä on koulun rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä jo nyt ja tulevaisuudessa? Kuinka liikunnallista elämäntapaa edistetään yhdessä - ammattilaiset, vanhemmat sekä lapset ja nuoret?Tässä jaksossa liikunnallisesta elämäntavasta osana lasten ja nuorten arkea ovat keskustelemassa koulu-pt Riina Köykkä ja koulukuraattori Eira Renvall.Kuunneltuasi jakson, järjestä oma keskustelu Liikkuva Koulun ideapankista löytyvän materiaalin avulla. Liikettä luvassa, vauhtia koulupäiviin -skididialogi kutsuu lapset ja nuoret sekä heidän parissaan toimivat aikuiset käymään yhteistä keskustelua kouluarjesta, joka vahvistaa liikunnallista elämäntapaa osana koulupäivää sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntapana.

Demokratian kannalta on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta aito ja yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua niin koulussa kuin laajemmin yhteiskunnassakin. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan kouludemokratiaa tutkineiden sekä Kouludemokratian käsikirjan kirjoittaneiden tutkijoiden Sari Hietamäen ja Ville Mäen kanssa, miten koulun arki voisi aidosti tukea lasten ja nuorten äänen kuulumista. Kuinka rakennetaan toimintakulttuuria, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteisen arjen suunnitteluun ja päätöksentekoon?Tämän jakson julkaisu valtakunnallisen Politiikkaviikon alussa kannustaa meitä lasten ja nuorten parissa toimivia löytämään mahdollisuuksia antaa lapsille ja nuorille tilaisuuksia päästä kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamana omaan (koulu)arkeen sekä heitä koskevaan päätöksentekoon. 

Koulutuksella on keskeinen rooli demokraattiseen elämäntapaan kasvamisessa, vaikka koulu ei yksin voi ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Perusopetuksen kautta tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret – ja siksi koulu on yksi tärkeimmistä demokratiakasvatuksen areenoista.Mitä on demokratiakasvatus? Miksi se on juuri nyt niin pinnalla? Millä tavalla koulu - ja sinäkin - toimii demokratiakasvattajana? Jaksossa vieraana on Mikko Hiljanen, Jyväskylän yliopistosta.