Koulu Podcast

Opetussuunnitelmien perusteiden muutokset koskien liikunnallisen elämäntavan edistämistä astuvat voimaan elokuussa 2026 ja sitä ennen jokaisen opetuksenjärjestäjän tulee paikallisissa opetussuunnitelmissaan kuvata, kuinka liikunnallista elämäntapaa edistetään. Mitä liikunnallinen elämäntapa tarkoittaa? Mikä on koulun rooli liikunnallisen elämäntavan edistämisessä jo nyt ja tulevaisuudessa? Kuinka liikunnallista elämäntapaa edistetään yhdessä - ammattilaiset, vanhemmat sekä lapset ja nuoret?Tässä jaksossa liikunnallisesta elämäntavasta osana lasten ja nuorten arkea ovat keskustelemassa koulu-pt Riina Köykkä ja koulukuraattori Eira Renvall.Kuunneltuasi jakson, järjestä oma keskustelu Liikkuva Koulun ideapankista löytyvän materiaalin avulla. Liikettä luvassa, vauhtia koulupäiviin -skididialogi kutsuu lapset ja nuoret sekä heidän parissaan toimivat aikuiset käymään yhteistä keskustelua kouluarjesta, joka vahvistaa liikunnallista elämäntapaa osana koulupäivää sekä liikunnan merkitystä kokonaisvaltaisena elämäntapana.

Demokratian kannalta on tärkeää, että jokaisella lapsella ja nuorella on taustasta riippumatta aito ja yhdenvertainen mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua niin koulussa kuin laajemmin yhteiskunnassakin. Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan kouludemokratiaa tutkineiden sekä Kouludemokratian käsikirjan kirjoittaneiden tutkijoiden Sari Hietamäen ja Ville Mäen kanssa, miten koulun arki voisi aidosti tukea lasten ja nuorten äänen kuulumista. Kuinka rakennetaan toimintakulttuuria, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua yhteisen arjen suunnitteluun ja päätöksentekoon?Tämän jakson julkaisu valtakunnallisen Politiikkaviikon alussa kannustaa meitä lasten ja nuorten parissa toimivia löytämään mahdollisuuksia antaa lapsille ja nuorille tilaisuuksia päästä kertomaan mielipiteitään ja vaikuttamana omaan (koulu)arkeen sekä heitä koskevaan päätöksentekoon. 

Koulutuksella on keskeinen rooli demokraattiseen elämäntapaan kasvamisessa, vaikka koulu ei yksin voi ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia. Perusopetuksen kautta tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret – ja siksi koulu on yksi tärkeimmistä demokratiakasvatuksen areenoista.Mitä on demokratiakasvatus? Miksi se on juuri nyt niin pinnalla? Millä tavalla koulu - ja sinäkin - toimii demokratiakasvattajana? Jaksossa vieraana on Mikko Hiljanen, Jyväskylän yliopistosta.

Mitä tapahtuu, jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen?Viime vuosien tutkimukset kertovat selkeää viestiä: nuorten usko tulevaan horjuu, ja samalla elämää sävyttävät epävarmuus, taloushuolet, ilmaston kriisit ja paine pärjätä yhä vaativammassa maailmassa. Sitran syksyllä 2025 julkaisema Ennakointikatsaus: Mitä jos nuoret menettävät uskonsa tulevaisuuteen? nostaa tämän ilmiön laajaksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi: tulevaisuususko ei ole vain yksilön tunne, vaan koko Suomen elinvoimaan vaikuttava voima.  Mutta samaan aikaan näemme myös toivon merkkejä – voimme yhdessä muuttaa suuntaa! Nuorten tulevaisuususko ei rakennu tyhjästä – vaan ennen kaikkea osallisuuden kokemuksesta, siitä että nuori kokee kuuluvansa joukkoon, voivansa vaikuttaa ja olevansa merkityksellinen osa yhteisöä.Tässä jaksossa nuorten tulevaisuususkosta ovat keskustelemassa Lilli Poussa, Sitran ennakointitiimin asiantuntija ja Lauri Vaara, Nuorten yrittäjyys ja talous NYT:n erityisasiantuntija.

Millä tavalla ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat tunteet ja kysymykset näkyvät lukion arjessa?Tässä jaksossa vieraana on Lahden lyseon lukion maantiedon ja biologian opettaja Roope Lindevall, jonka kanssa saamme hetkeksi pysähtyä pohtimaan koulun roolia nuorten toimijuuden vahvistamisessa ilmastovaikuttamisessa sekä kestävän arjen rakentamisessa.Miten tavallisena tiistaina arjen kiireiden keskellä voidaan tarjota mahdollisuuksia tarttua nuoria askarruttaviin ilmastokysymyksiin sekä niiden herättämiin tunteisiin?Yksi keino löytyi Ilmastomentorit-kurssista, joka toteutettiin Lahdessa syksyllä 2025. Kurssin taustalla oli huoli nuorten hyvinvoinnista ja tulevaisuudenuskosta.

Koulu Podcastin vieraana on Päivi Mattsoff, puheviestinnän lehtori, jonka kanssa sukellamme vuorovaikutustaitojen merkitykseen nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jaksossa pohdimme, miksi inhimillinen kohtaaminen ja viestintä ovat tekoälyn aikakaudella tärkeämpiä kuin koskaan ja miten ne toimivat teknologian vastapainona. Keskustelemme kielitaidon merkityksestä paitsi työelämässä myös identiteetin rakentumisessa: miten kieli vaikuttaa siihen, miten koemme itsemme ja miten uskallamme esiintyä? Miten rohkeutta, itseilmaisua ja esiintymistaitoja voidaan vahvistaa koulutuksessa? Millaisia ajatuksia ryhmätyö herättää opetusmuotona? Millaisia vuorovaikutus- ja kielitaitoja tulevaisuuden osaajilta vaaditaan maailmassa, jossa teknologia kehittyy nopeammin kuin koskaan?

Mitä puheterapeutti tekee koulun arjessa ja miksi kielelliset taidot ovat koko oppimisen perusta? Tässä Koulu Podcastin jaksossa vieraana on puheterapeutti Noora Galab.Jaksossa keskustellaan siitä, millaisista syistä lapset ohjautuvat puheterapiaan, miten kielelliset haasteet näkyvät luokassa ja milloin huoli herää. Pohdimme myös eroa kehityksellisen vaihtelun ja todellisen tuen tarpeen välillä sekä koulun roolia varhaisessa tunnistamisessa. Tarkastelemme, miten kielelliset vaikeudet voivat näyttäytyä kuormituksena, käyttäytymisenä tai vetäytymisenä ja mitä opettaja voi tehdä arjen helpottamiseksi. Jakso tarjoaa konkreettisia oivalluksia kaikille, jotka työskentelevät lasten ja oppimisen parissa.

Koulu Podcastin vieraana on Timo Hakkarainen Luksian johtaja (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä), joka avaa ammatillisen koulutuksen ajankohtaista tilaa ja tulevaisuuden suuntia. Jaksossa tarkastelemme, mitä ammatillisessa koulutuksessa tapahtuu juuri nyt: miten se vastaa työelämän muuttuviin tarpeisiin, tukee opiskelijoiden yksilöllisiä polkuja ja rakentaa vahvaa osaamisidentiteettiä.Pohdimme myös ammatillisen koulutuksen vahvuuksia – joustavuutta, käytännönläheisyyttä ja yhteistyötä työelämän kanssa – sekä sen roolia porttina sekä työuralle että jatko-opintoihin. Miten ammatillinen koulutus kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja tarjoaa mahdollisuuksia myös akateemiselle polulle? Entä millaista tulevaisuuden osaamista koulujen ja oppilaitosten tulisi tukea nopeasti muuttuvassa maailmassa?Jakso kutsuu kuulijan pohtimaan, miten ammatillinen koulutus voi olla avain suomalaiseen osaamiseen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.

Entä jos ne oppilaat, joista olemme vähiten huolissamme, ovatkin juuri niitä, jotka kuormittuvat eniten?  Tässä Koulu Podcast-jaksossa pysähdytään neurokirjon tyttöjen äärelle yhdessä Riikka Seppälän kanssa. Riikka on neoromoninaisuuden kouluttaja. Keskustelussa avataan, mitä neurokirjo tarkoittaa erityisesti tyttöjen näkökulmasta, miksi tunnistaminen tapahtuu usein myöhään ja millaisia hiljaisia signaaleja koulussa pitäisi oppia lukemaan herkemmin. Jaksossa tarkastellaan mm. neurokirjon yhteyttä kuormitukseen ja koulupoissaoloihin. Lisäksi puhutaan konkreettisista keinoista tukea neurokirjon tyttöjä ja oikea-aikaisen tuen merkityksestä sekä kodin ja koulun yhteistyöstä. 

Mitä kaikkea koulu- ja opiskeluhuollon psykologien työ pitää sisällään? Millaisissa asioissa he voivat auttaa opiskelijoita yksilö- ja ryhmätasolla? Entä miten he voivat tukea koulun muita ammattilaisia heidän työssään? Tässä jaksossa keskustellaan koulupsykologien työstä ja opiskelijoiden sekä koulujen työyhteisöjen hyvinvoinnin tukemisesta opiskeluhuollon psykologi Amanda Nokelaisen kanssa. Nokelainen toimii opiskeluhuollon psykologina Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella sekä Psykologiliiton Oppimisen ja kasvun tuen ammatillisessa jaoksessa.