RT LIT: Uudet horisontit (20.8.2019)

Milloin taiteilija on vapaa, entä taide? Sanan- ja taiteenvapaus ovat olleet viime aikojen puhutuimipia aiheita, mutta usein määrittelemättä jää se, mitä vapaudella missäkin keskustelussa tarkoitetaan. Vapaustrilogian mahtipontisella nimellä kulkeva, Olga Palon vetämä podcast-sarja hamuaa vapauden käsitettä niin filosofian, politiikan kuin subjektiivisen kokemuksenkin kautta.

Vapaus tuntuu nykyaikana määrittyvän pitkälti yksilön kokemuksen kautta. Millaista puhe vapaudesta on ja voisi olla kokemuksen näkökulmasta? Sanan- ja taiteenvapaus ovat olleet viime aikojen puhutuimipia aiheita, mutta usein määrittelemättä jää se, mitä vapaudella missäkin keskustelussa tarkoitetaan. Vapaustrilogian mahtipontisella nimellä kulkeva, Olga Palon vetämä podcast-sarja hamuaa vapauden käsitettä niin filosofian, politiikan kuin subjektiivisen kokemuksenkin kautta.

Miten vapaudesta puhutaan poliittisessa kontekstissa? Voisiko olla toisin? Sanan- ja taiteenvapaus ovat olleet viime aikojen puhutuimipia aiheita, mutta usein määrittelemättä jää se, mitä vapaudella missäkin keskustelussa tarkoitetaan. Vapaustrilogian mahtipontisella nimellä kulkeva, Olga Palon vetämä podcast-sarja hamuaa vapauden käsitettä niin filosofian, politiikan kuin subjektiivisen kokemuksenkin kautta.

Ohjelmakokonaisuuden viimeisessä jaksossa puhutaan liittolaisuudesta ja solidaarisuudesta mediassa ja kustantamoissa. Käytännön ratkaisuihin pyritään kysymällä, mitä on hyvä liittolaisuus ja miten solidaarisuus liittolaisena konkretisoidaan teoiksi, joilla tasa-arvoa voidaan vahvistaa? Jaksossa haastetaan julkaisevien tahojen edustajia miettimään millaisia asioita liittolaisen rooli heiltä edellyttää ja millaisilla teoilla solidaarisuutta voidaan yrityspuolella osoittaa.

Kitkaa ja hankausta tutkaillaan Fiona Elonen johdolla ohjelmassa “Rodullistettujen kirjoittajien kokemat haasteet”. Jaksossa nostetaan esiin erilaisia vastavoimia, joita rodullistetut kirjoittajat kohtaavat ammateissaan ja pyritään sanoittamaan ongelmakohtia kirjoitusprosessin alusta aina julkaisuun ja lukijoiden vastaanottoon asti. Haasteista keskustellaan sekä journalistien että proosaa kirjoittavien näkökulmasta.

Kokonaisuuden aloittaa katsaus uuteen, kun puhutaan siitä mikä on RT LIT Akatemia ja sen perustanut Ruskeat Tytöt ry. Akatemiasta valmistuneet kirjoittajat jakavat Adile Sevimlin johdolla omia kokemuksiaan kurssilta ja pohtivat niiden merkitystä heidän luovaan prosessiinsa. Katse kohdistetaan tulevaan ja mietitään miten kurssilta saatuja työkaluja on käytetty ja voidaan yhä enemmän hyödyntää luotaessa ruskeiden suomalaisten kirjoitetun sanan kulttuuria. Avausjaksossa kuullaan myös opiskelijoiden omia tekstejä.

Lastenkirjallisuus. Vanhemmat toimivat portinvartijoina sille, mitä tarinoita lapset kuulevat ja lukevat. Samoin kirjaston lastenosasto. Kirjailija-päätoimittaja Koko Hubara tutkii suomalaista kirjastoinstituutiota sen historian, hyvinvointivaltion ja demokratian sekä kirjaston moninaisen asiakaskunnan näkökulmasta.

Kirjasto hyvinvointivaltion symbolina: esteettömyys/turvallinen tila, sukupuolittuneisuus, kenelle kirjasto todella on, arkkitehtuuri, tarjonta... Kirjailija-päätoimittaja Koko Hubara tutkii suomalaista kirjastoinstituutiota sen historian, hyvinvointivaltion ja demokratian sekä kirjaston moninaisen asiakaskunnan näkökulmasta.

Miten suomalainen kirjastojärjestelmät on rakentunut siihen pisteeseen missä se nyt on ? Miltä sen tulevaisuus näyttää? Vieraana Suomen kirjastoseuran toiminnanjohtaja Rauha Maarno. Kirjailija-päätoimittaja Koko Hubara tutkii suomalaista kirjastoinstituutiota sen historian, hyvinvointivaltion ja demokratian sekä kirjaston moninaisen asiakaskunnan näkökulmasta.

Ilmastonmuutosahdituksesta ja muutama pokausvinkki Esiintyjät: Mathilda Kruse, Katariina Lantto, Heta Keskinarkaus. Anna Paavilaisen ohjelmaslotti 247:ssa on käännöspodcastit, joiden idea syntyi kun Paavilainen tuskastui ettei tarpeeksi monet suomalaisista ystävistä voineet kuunnella ruostalaisia podcasteja Lilla drevet ja En varg söker sin pod pohjoismaita läpäisevistä aiheista tasa-arvosta, yhteiskuntafilosofiasta, julkisesta keskustelusta ja populaarikulttuurista, joihin ruotsissa on enemmän sanastoa ja keskustelutraditiota. Paavilainen aikoi itse kääntää podcastjaksoja ystävilleen ja haluaa nyt yhdessä Teatterikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa esittää käännöspodcasteja ja tutkia puhutun puheen esittämistä ja jäljentämistä sekä eri kielien ja kääntämisen haasteita.