Historiaa suomeksi

Mitä historia on? Kuka kirjoittaa ja tulkitsee historiaa? Mm. näitä kysymyksiä pohditaan tässä jaksossa. Pohjana pohdinnalle on Pertti Grönholmin ja Anna Sivulan toimittama teos: Medeiasta pronssisoturiin.

Kristinuskon tulkintatraditiot olivat antiikin aikana äärimmäisen monimuotoisia. Valitettavasti monet näistä varhaisista uskonkäsityksistä tuomittiin myöhemmin harhaoppisiksi, mistä syystä osa niistä on hävinnyt lähes tavoittamattomiin. Tässä tutkielmassa käsittelen yhtä aikanaan harhaoppisena pidettyä kristillistä tekstiä toisen vuosisadan lopulta. Samalla yritän myös laajemmin hahmottaa sitä historiallista ja teologista kontekstia, missä Ptolemaioksena tunnettu kirjoittaja "sisarelleen Floralle" kirjoitti. Mikäli nämä ovat jo sinulle ennestään tuttuja ja olet kiinnostunut vain itse kirjeestä, voit hypätä jaksossa suoraan kohtaan 47:20. Tutkielma löytyy siitä kiinnostuneille kokonaisuudessaan osoitteesta historiaasuomeksi.blogspot.com.

Rooman valtakunta mahdollisti kristinuskon leviämisen, mutta mitä muuta annettavaa kreikkalais-roomalaisella kulttuuripiirillä oli kristinuskolle? Tätä kysymystä pohditaan tällä jaksolla Katariina Mustakallion kirjan Uskonto ja yhteisö Antiikin Roomassa sekä Pauli Annalan teoksen Antiikin teologinen perintö kautta. Jakson alkuosa käsittelee roomalaista yhteisöä yleisemmällä tasolla ja soveltuu varmasti kaikille historiasta kiinnostuneille kuulijoille. Jälkimmäisen puoliskon teologinen osa puolestaan saattaa kiinnostaa enemmän niitä, jotka haluavat ymmärtää kristinuskon teologista historiaa ja sen kehitystä.

Historiaa on läsnä kaikkialla ja kaikessa. Kaikella on oma tarinansa kerrottavana. Se, miten näitä tarinoita kerrotaan, liittyy historiallisen tiedon käyttöön ja erilaisten historiakäsitysten, historiakuvan rakentumiseen. Usein joku toinen päättää, miten sinä ymmärrät menneisyyttä.

Jakso käsittelee Jeesus-tutkimusta sekä varhaisia nykymuotoisen Uuden Testamentin ulkopuolisia, ns. apokryfisiä tekstejä. Sen verran korjaan näin jälkikäteen omia sanomisiani, että puhuessani protomatteuksen evankeliumista tarkoitin siis Jaakobin protoevankeliumia ja Pseudo-Matteusta, mitkä ovat juurikin edellä mainitun kaltaisia apokryfikirjoja. Ne kertovat synoptisten evankeliumin ulkopuolisen kertomuksen Jeesuksen äidistä Mariasta sekä itsensä Jeesuksen lapsuudesta.

Pitkän hiljaiselon jälkeen Historiaa suomeksi starttaa uusin jaksoin! Tällä uudella kaudella pyörimme kulttuurihistorian aineopintojen ympärillä ja  ensimmäisessä jaksossa aiheena on uskonto. Ohjelma jakautuu kahteen osioon, joista ensimmäinen on hieman takkuisempaa tajunnanvirtaa abrahamilaisten uskontojen ympärillä. Toisessa osiossa käydään vuorostaan läpi Israelin valtion ja sen asukkaiden, sekä juutalaisten että palestiinalaisten, historiaa viimeisen hieman yli 120 vuoden ajanjaksolta. Vähän joka väliin mahtuu kaikenlaisia satunnaisia sivujuonteita.  Tervetuloa Kulttuurihistoriaa suomeksi -kauden pariin!

Luin kirjan Kulkemattomat polut - Mahdollinen Suomen historia (toim. E. Villstrand & P. Karonen). Teos käsittelee Suomen historian eri vaiheita aina 1417-luvulta vuoteen 2017 ja pyrkii esittämään myös vaihtoehtoisia kehityskulkuja. Käsittelen tässä jaksossa hieman kirjan väitteitä ja esitän oman valistuneen arvaukseni yhteen Suomen historian vaihtoehtoiseen polkuun: Mitä, jos Suomesta olisi tullut tanskalainen?

Luin kirjan Ihmisen lyhyt historia osana yhtä historian aineopintojen kursseistani. Kirja oli mielenkiintoinen ja puhutteleva. Sen pääasiallinen viesti on, että tarinat ovat se, mikä on tehnyt Homo Sapiensista tämän planeetan menestyneimmän eläinlajin. Kirjassa Harari käsittelee kolmea merkittävää historiallista muutosta, jotka ovat huomattavasti vaikuttaneet siihen, miten ajattelemme ja toimimme ja tässä jaksossa esittelen näitä ajatuksia.

Tässä jaksossa esitellään symbioositeoria, joka pyrkii selittämään Palestiinan alueen ylängöllä eläneiden heimojen yhdistymistä proto-israeliksi pronssi- ja rautakausien vaihteessa noin 1200 - 1000 eaa. Sen jälkeen käydään läpi Israelin ja Juudan valtioiden historiaa sekä juutalaisen kulttuurin ja uskonnon kehittymistä aina viimeiselle esikristilliselle vuosisadalle roomalaisajan alkuun.

Tässä jaksossa tutkitaan historiantutkimuksen historiaa ja lähtökohtia. Lisäksi pohditaan kristittyjen Vanhan Testamentin eli juutalaisten Tanakin käyttöä lähteenä Palestiinan alueen historiaa tutkittaessa ja esitellään muutamia historiantutkimuksellisia näkökulmia, jotka on hyvä tiedostaa näistä pyhistä kirjoituksista. Jakso on intro osalle kaksi, jossa käydään läpi varsinainen historiallinen narratiivi juutalaisen valtion, kansan, identiteetin ja uskonnon synnystä.