Murremyytin murtajat

Millaisia havaintoja suomen- ja ruotsinkielisillä on toistensa tervehdyssanoista? Entä mitä sanoja todellisissa asiointitilanteissa käytetään? Voiko tervehdyksen perusteellaennustaa, kummalla kielellä asiakas haluaa palvelua? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa tutkijat Anu Rouhikoski ja Eveliina Tolvanen Turun yliopistosta.

Kumpi mukautuu kumpaan, kun ihminen ja tekoälyllä luotu presidentinvaaliehdokas käyvät juttusille? Entä millaista uutta ihmisen ja kielimallin vuorovaikutuksesta saadaan esiin, kun tekoälyinsinööri ja vuorovaikutuksen tutkija ryhtyvät tutkimusyhteistyöhön?  Soveltavan kielitieteen yliopistonlehtori Riikka Nissi Jyväskylän yliopistosta ja ohjelmistotekniikan professori Pekka Abrahamsson Tampereen yliopistosta Johannan haastateltavana.

Kiroilu on kautta aikain ollut paheksuttua, silti kiroiltu on aina. Miksi ihmiset kiroilevat? Onko “vittu” erityisesti nykypolville ominainen voimasana? Miten kiroilu on Suomessa muuttunut? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia väitöstutkimustaan työstävältä Helmi Riihoselta, joka on pureutunut kirosanastoon ja siinä ilmenevään suosionvaihteluun kahtena eri aikakautena ja kahdessa erilaisessa aineistossa: sota-ajan kirjeenvaihdossa 1930 - 40-luvuilla ja Suomi24-verkkokeskustelussa vuonna 2020.

Länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on usein vallalla yksikielisyyden normi, johon liittyy ajatus kielten erillisyydestä ja erillään pitämisestä. Tämä normi on ohjannut koulua ja tutkimustakin. Miltä tämä käsitys näyttää uusimman tutkimustiedon valossa? Millaisin keinoin monikielisyys on mahdollista nostaa kouluyhteisön voimavaraksi? Entä millaisilla käsitteillä monikielisyyttä voi kuvata? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa helsinkiläiskoulujen monikielisyyttä pitkään tutkinut Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Suomen murteiden tutkimuksessa on keskitytty ensisijaisesti äänne- ja muotopiirteisiin (esim. talossa, talosa vai talos) sekä sanastoon. Paljon vähemmälle ovat jääneet lausetason ilmiöt, kuten erilaiset kysymykset ja verbinmuodot. Tässä jaksossa esitellään uunituoretta tutkimusta, jossa vanhoista murrehaastatteluista on tarkasteltu nimenomaan lausetason ilmiöitä. Esillä ovat esimerkiksi uudenlaisten digitaalisten aineistojen mahdollisuudet ja murrehaastattelu vuorovaikutustilanteena.  Hannan haastateltavana ovat Sanovat syntaksiksi -teoksen toimittajatHannele Forsberg ja Milla Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi. Millainen rooli 2020-luvun Turussa on latinalla, espanjalla ja suomen murteilla? Millaisissa tehtävissä käytetään – ja jätetään käyttämättä – kaupungin toista virallista kieltä ruotsia? Entä miten tutkiakielimaisemasta löytyvää loukkaavaa kielenkäyttöä, ja miten kielillä leikitellään yritysten nimissä? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa tuoreenartikkelikokoelman tekijät Tommi Kurki ja Hanna Lantto, jotka työskentelevät yliopistonlehtoreina Turun yliopistossa.

Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä osana arkeaan. Viestintäteknologia on mullistanut mahdollisuudet suomenkieliseen kanssakäymiseen. Miten eri ikäluokkia edustavat korkeakoulutetut bostoninsuomalaiset kuvaavat suomen kielen roolia elämässään? Mitä he ajattelevat kielten sekoittamisesta? Entä millaisia - useitakin -  myyttejä tutkimus murtaa?

Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.

KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan?  Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.

Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat?  Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.