Sotataidon ytimessä

Mitä tapahtuu, kun yhteiskuntamme kohtaa kriisin tai häiriötilanteen? Kuka vastaa siitä, että yhteiskunta pysyy toimintakykyisenä myös poikkeuksellisissa olosuhteissa?Tässä jaksossa tarkastellaan kokonaisturvallisuutta, erilaisia häiriötilanteita ja niiden johtamista. Keskustelussa avataan, miten suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyttä rakennetaan ja millaisia rooleja eri toimijoilla on turvallisuuden varmistamisessa. Kokonaisturvallisuus on suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyyden perusta. Sen rakentaminen ei ole vain viranomaisten vastuulla, vaan se edellyttää koko yhteiskunnan yhteistä panosta. Viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset osallistuvat kukin omalla tavallaan yhteiskunnan turvallisuuden ja toimintakyvyn vahvistamiseen.  Jakson keskustelijoina toimivat Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti Teija Sederholm ja sotatieteiden tohtori Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Pekka Koistinen. Keskustelun moderaattorina toimii kaartinjääkäri Rauhala.

Mikä tekee arktisesta alueesta Venäjälle erityisen tärkeän?Arktinen alue mielletään usein syrjäiseksi, harvaan asutuksi ja vaikeakulkuiseksi alueeksi. Venäjälle se on kuitenkin paljon enemmän: strategisesti tärkeä toimintaympäristö, merkittävä luonnonvarojen lähde ja mahdollisuus vahvistaa asemaansa kansainvälisessä politiikassa. Tässä jaksossa tarkastelemme Venäjän intressejä arktisella alueella. Millaisia sotilaallisia joukkoja ja suorituskykyjä Venäjällä on Suomen Lapin lähialueilla? Millainen merkitys luonnonvaroilla ja Koillisväylällä on Venäjän strategisille tavoitteille arktisella alueella? Jaksossa keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori evl. Juha Kukkola ja tutkija Milla Olkkonen. Keskustelua moderoi Venäjä-asiantuntija Santeri Leinonen.

Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle? Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO – Perspectives on Strategy”, jonka ovat toimittaneet Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen strategian tutkijat professori Tommi Koivula, apulaisprofessori Matti Puranen ja Antti Seppo. Suomen liittyminen Natoon on puhututtanut valtakunnallisesti, mutta herättänytkiinnostusta myös kansainvälisessä yleisössä. Kysyntään vastaukseksi kirjoitettu kirja avaa Suomen strategista siirtymää pikkuvaltiosta vipuvarsivaltioksi Naton kentällä.  Teoksessa 18 eri kirjoittajaa käsittelee Suomen strategisenaseman muutosta, suurvaltakilpailua ja Suomen omaa puolustusmallia suhteessa Naton puolustusrakenteisiin. Teos pyrkii tarjoamaan monipuolisilla lähestymistavoilla vastauksia Suomen Nato-jäsenyyden nostattamiin kysymyksiin.Jakson lopulla sivutaan myös strategiantutkimusta ja nykyajan käsitystä strategisesta keskustelusta. Finland in NATO – Perspectives on Strategy: https://www.taylorfrancis.com/books/oa-edit/10.4324/9781003644569/finland-nato-tommi-koivula-matti-puranen-antti-seppo

Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa.Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen avaruustoiminnan kasvu, teknologinen kehitys ja muuttunut turvallisuustilanne ovat vaikuttaneet avaruuden rooliin puolustuksessa? Millaisia uusia teknologioita ja kyvykkyyksiä avaruustoiminnassa on odotettavissa?Lisäksi jaksossa keskustellaan Suomen nopeasti kehittyvästä roolista avaruustoimijana sekä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä. Onko avaruus vain muita suorituskykyjä tukeva ympäristö vai myös itsenäinen strateginen toimintaympäristö? Keskustelijoina avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, VTT:n avaruusviestinnän professori, Marko Höyhtyä.____Jakson aiheeseen voi syventyä esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa:- Marko Höyhtyä - Satelliittiteknologian merkitys sotilastoiminnassa: Tulevaisuuden ennakointia vuoteen 2035 asti. Tiede ja Ase 2025, Nro 82.- Juuso Liekkilä - Avaruusalan yritysten rooli sodankäynnissä : Yritykset asevoimien palveluntuottajina. MPKK, YE-kurssin diplomityö 2025.- UK Ministry of Defence – Joint Doctrine Publication 0-40, UK Space Power

How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence?Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new ideas move from research and early-stage concepts into technologies that can support real defence needs? This episode of the Military Innovations podcast series focuses on NATO DIANA: NATO’s innovation accelerator connecting startups, researchers, and innovators with defence and security challenges. Associate Professor, Samu Rautio from the Department of Military Technology at National Defence University discuss with Kadri Tammai, NATO DIANA Regional Director, and Markus Häyhtiö, Senior Specialist from VTT’s Dual-Use LaunchPad NATO DIANA Accelerator Programme, how new technologies are identified, developed, and moved toward real-world applications.The episode also looks at what NATO DIANA means for Finland: what opportunities it creates for Finnish companies and researchers, and how innovation can help build future defence capabilities.Looking ahead, the episode considers which technologies may have the greatest impact on defence in the coming years, how innovation could transform military operations, and what unexpected developments may shape the future of warfare.The episode was recorded on 27 April 2026.______________________________________________________Military Innovations is a three-part podcast series that examines innovation from a military perspective: What are military innovations and how are they managed? How does the Finnish Defence Forces conduct innovation activities? What technologies are shaping the future of warfare, and what might warfare look like 10–20 years from now?

Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä?Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asevoimien, tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Miehittämätön ilmailu ja GPS-paikannus ovat esimerkkejä teknologioista, joissa sotilaallinen tarve on vauhdittanut kehitystä.Jaksossa pohditaan, missä kulkevat sotilaallisen tarpeen, teknologisen kehityksen ja teollisten innovaatioiden rajapinnat. Miten sotilaallinen kehitys- ja hankintamalli pystytään sovittamaan yhteen nopeasti etenevän teknologisen kehityksen kanssa? Millaisia rooleja erilaisilla teollisilla toimijoilla, kuten perinteisillä puolustusalan yrityksillä, teknologiayrityksillä ja startupeilla, on suorituskykyjen kehittämisessä?Millaisia erityispiirteitä Suomella on innovaatioiden kehittämisessä? Voiko laaja reserviläisjärjestelmä, jossa sotilaallinen ymmärrys yhdistyy yhteiskunnan teknologiseen ja teolliseen osaamiseen, muodostaa Suomelle vahvuuden puolustusinnovaatioissa?Jaksossa aiheesta keskustelevat apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio sekä Puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:n teknologiajohtaja Lauri Kangas.Jakso nauhoitettiin 27.4.2026._____________Sotilaalliset innovaatiot on kolmiosainen podcast-sarja, jossa tarkastellaan innovaatioita sotilaallisesta näkökulmasta: mitä sotilaalliset innovaatiot ovat ja miten niitä johdetaan? Miten Puolustusvoimat toteuttaa innovaatiotoimintaa? Millaiset teknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä ja miltä sodankäynti voi näyttää 10–20 vuoden kuluttua?

Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta?Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden merkitystä osana sotilaallista toimintaa. Mikä tekee innovaatiosta sotilaallisen? Mikä on Puolustusvoimien innovaatioyksikkö ja millainen rooli sillä on innovaatiotoiminnan edistämisessä?Jaksossa keskustellaan myös sotilaallisten innovaatioiden suojaamisesta, hyödyntämisestä ja niiden johtamisesta. Lisäksi pohditaan, mitkä teknologiat ja innovaatiot voivat vaikuttaa sodankäyntiin tulevina vuosikymmeninä, ja onko jokin innovaatioalue jopa ylihypetetty.Aiheesta keskustelevat sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen, Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja, insinöörimajuri Ville Kuparinen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta sekä apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta.Jakso nauhoitettiin 28.4.2026.______Sotilaalliset innovaatiot on kolmiosainen podcastsarja, jossa tarkastellaan innovaatioita sotilaallisesta näkökulmasta: mitä sotilaalliset innovaatiot ovat ja miten niitä johdetaan? Miten Puolustusvoimat toteuttaa innovaatiotoimintaa? Millaiset teknologiat muokkaavat tulevaisuuden sodankäyntiä ja miltä sodankäynti voi näyttää 10–20 vuoden kuluttua?

Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa turvallisuustilanteessa?Tässä jaksossa tarkastellaan merisodankäynnin ajankohtaisia teemoja Itämerellä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien tuomiin kyvykkyyksiin, Itämeren erityispiirteisiin, kuten jääolosuhteiden vaikutuksiin merellä operointiin sekä siihen, mitä merenhallinnan saavuttaminen käytännössä edellyttää.Jaksossa pohditaan myös miehittämättömien järjestelmien merkitystä merisodankäynnissä sekä avataan, miten Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut Merivoimien toimintaan, ja mitä Suomi voi puolestaan tarjota liittolaisilleen.Jaksossa aiheesta keskustelevat komentaja Ville Vänskä Merivoimien esikunnasta sekä komentajakapteeni Mikael Tammisalo Rannikkolaivastosta.

Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä? Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on. Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun ICT-tukihenkilö Benjamin Wallenius ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusavustaja Luukas Vesala. Jakson moderaattorina toimii viestinnän varusmiesvalokuvaaja Salla Salovaara.Jaksossa syvennytään erikoiskomennusjoukkueen toimintaan sekä siihen, millaisia mahdollisuuksia erityistehtävät tarjoavat varusmiespalveluksen aikana ja miten tehtävistä voi hyötyä tulevaisuuden työelämässä. Keskustelijat kertovat palveluksensa mieleenpainuvimmista kokemuksista, kuten kadettien ampumaharjoituksen seuraamisesta Syndalenissa sekä osallistumisesta Joint Resolve 2026 -harjoitukseen ICT-palveluiden tuottajana.Haku erityistehtäviin alkaa maanantaina 6.7.2026. Tutustu tehtäviin tarkemmin osoitteessa intti.fi/erityistehtavat ja hae OmaIntissä!

Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna?Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut reilussa neljässä vuodessa, ja mitä tämä muutos kertoo sodan luonteesta sotatieteilijän silmin.Miten suomalainen reserviläisarmeija taipuu osaksi Naton rakenteita? Miksi Krimin valtaukseen vuonna 2014 reagoitiin eri tavoin kuin täysimittaiseen hyökkäykseen 2022? Millaisia keskusteluja Suomen Nato-jäsenyysprosessin kulisseissa käytiin? Mitkä olivat keskeiset sotilaalliset trendit Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa?